Promovitutusta, osa 3: "koti.mbnet.fi/b-hauer"

Otetaanpa ihan oikea esimerkki tästä vitutuksen aiheesta. Nyt tosiaan eletään jo vuotta 2008 ja Internet on aika kova juttu ollut jo muutaman vuoden. Mistä sitten johtuu, ettei bändit viitsi edes rekisteröidä itselleen omaa domainia. Boomhauerillakin on ollut tuo koti.mbnet.fi/b-hauer jo kaaaauan. Ainakin meikäläiselle tuollainen laiskuus on vain merkki välinpitämättömyydestä. Bändiä ei kiinnosta omat asiansa, joten miksi minun pitäisi kiinnostua. Rahastakaan tuo ei voi olla kuitenkaan kiinni, oman domainin hinta kun on järkyttävät 43 euroa KOLMELTA VUODELTA. Kovin vaikeaakaan sen hankkiminen ei ole, kun ottaa vaikka joltain palveluntarjoajalta paketin, joka pitää sisällään tuon rekisteröinnin.

Ja nykyään ihan oikeasti hankkikaa se oma webhotelli. Ilmaisten palvelimien käyttö oli ehkä jees, joskun 15 vuotta sitten, kun tuo tila oli vielä vähän hintavampaa, mutta kun nykyään hinta on sellainen 10-15 euroa/kk, niin kyllä pitäisi riittää rahat jopa köyhällä rokulla. Jokainen bändin jätkä/muija jättää yhden kaljan kuukaudessa juomatta, niin kas, teillä on oma palvelin "ilmaiseksi". Suomessa tunnettuja palveluntarjoajia ovat mm. Nebula, kotisivut.com, Sigmatic (Noisen serveri esim. täällä). Lisää löytyy vaikka Googlesta helposti esim. webhotelli-hakusanalla.

BTW. MySpace-sivut eivät ole mitään bändin kotisivuja, vituttaa sekin ihan tolkuttomasti. Ja toiseksi tarkistakaa se domainin saatavuus ennen kuin päätätte bändin nimen, ettei tarvii sitten ottaa mitään www.silence-band1.com-domainia. Tiesittekö muuten, että Linkin Park on Linkin Park eikä Lincoln Park sen takia, että lincolnpark.com ei ollut saatavilla mutta pieni nimiväännöspä oli. Siinä sitä ennakkoon ajattelua.

BTW2. Jos olet ihan käsi netin kanssa etkä mistään löydä ketään vieläkään tekemään sinulle sivuja edes kohtuuhintaan, niin vilkaise vaikka tuota Kotisivukonetta.

Equal Dreams, Equal Share, Equal Aid

Tasavertaista menoa, eikö? Equal Dreams on uusi suomalainen verkkomusiikkikauppa, jossa kuka tahansa voi myydä omaa musiikkiaan. Ja mikä parasta Equal Dreams'kin tarjoaa vain DRM-vapaata musiikkia, mp3-tiedostojen lisäksi tarjolla on myös FLAC-formaatti. Palvelu maksaa myyjälle kohtuullisen korkeaa 88%:n "rojaltia". Luonnollisesti jos artisti on Teoston jäsen, kulkee tuosta 88%:sta 8%:ia Teoston kautta tekijöille. Myyntihinnan määrittelee myyjä itse.

Saa nähdä miten Equal Dreams lähtee käyntiin. Mitään mullistavaa se ei kuitenkaan tarjoa peruskäyttäjälle ja jo parhaiten myyneiden artistien nimistä voi päätellä sen, ettei meganimiä ole joukossa ainakaan toistaiseksi, vai onko joku oikeasti kuullut Vesa Huotelinista, Aleksi Eebenistä tai Heidi Kärkkäinen Kvintettistä?

Musiikkikaupan lisäksi palvelusta löytyy myös pari muuta ominaisuutta, jotka nekään eivät uusia keksintöjä kyllä ole, mutta saattavat lisätä kiinnostavuutta ainakin joidenkin kävijöiden kohdalla. Equal Share on hieman Sellaband-tyylinen ohjelma, jossa bändi voi kerätä rahaa ennakkoon kävijöiltä. Hieman erilainen konsepti toki Equal Sharessä on verrattuna Sellabandiin, tässä bändi päättää itse summan minkä haluaa kerätä ja ostaja saa osuuden julkaisun jälkeisestä myynnistä. Periaatteessa ihan kiinnostava konsepti tuokin, mutta vaatii jälleen todella suuren kävijämassan toimiakseen.

Kolmas "tukijalka" Equal Dreams -palvelussa on Equal Aid, joka käytännössä tarkoittaa sitä, että myyjä voi ohjata osan rojalteistaan automaattisesti hyväntekeväisyyteen. Hieno lisä toki palveluun, muttei mikään maailmaa mullistava idea tuokaan. Esimerkiksi jotkin punk-lafkat (en nyt vaan saa millään mieleen ketkä) ovat tuota tehneet myös aikaisemmin.

Kokonaisuus näyttää Equal Dreamsillä olevan hyvin koottu ja sivut ovat hyvän näköiset. Taustalle on rakennettu myös paljon logistiikkasoftaa, joten ainakin ammattimaisesti ollaan liikkeellä. Tällaisen palvelun ongelma on aina se, että sen kriittinen käyttäjämassa on melko suuri, jotta palvelusta tulee kiinnostava yleisesti. Ainakin toistaiseksi tämä firma ei ilmeisesti ulkomaille ole pahemmin pyrkinyt. Ainakaan googletus ei tuota oikeastaan mitään juttuja muualta kuin Suomesta. Onnea matkaan kuitenkin yritykseen. Lisää materiaalia saataville ja palvelu alkaa kiinnostaa huomattavasti enemmän, miten olisi vaikka Orchardin katalogi!

Promovitutusta, osa 2: "Meillä ei oo printteriä"

Jos ensimmäinen vitutuksen aihe on vältetty ja kirjekuoren saa ilman väkivaltaa auki, niin seuraavaksi vituttaa se, että paketista löytyy poltettu CD-R ja joku ruutupaperille rustattu "täs tää levy nyt olis, saisko arvioooooooooooo!!!!!!"-teksti.

Tässä on nyt muutama asia vähän vituillaan.

1) Nyt on vuosi 2008, printteri keksittiin varmaan joskus 60-luvulla, joten luulisi sellainen jostain löytyvän. Ei tarvii tuhertaa sitä paskakäsialaa, mistä ei nykypäivänä saa oikeastaan edes selvää enää, kun kaikki käyttää tietokoneita ja niitä vitun printtereitä, eikä kirjoita enää käsin.

2) Jos nyt on pakko pistää se CD-R, niin vois siihen pistää edes kuoret mukaan. Tähän promoponnisteluun voisi siis uhrata jopa 50 senttiä enemmän rahaa, niin sais kotelon siihen levyn ympärille. Osta vaikka Anttilan alelaarista 10 sentin sinkkuja ja ota siitä kuoret, halpaa ku 10 sentin levynkuori. Ongelma noitten pelkkien CD:itten kanssa näet tulee siinä, että mulla on noita levyjä ihan saatanallinen kasa aina odottamassa. Jos siellä joukossa on lojumassa pelkkiä CD:itä, niin ne aika helposti siitä saattaa jopa vahingossa hukkua (varsinkin, jos siihen hemmetin levyyn ei ole edes viitsitty pistää mitään tekstiä kenen levy on kyseessä), naarmuuntumisista tms. puhumattakaan.

3) "Täs tää levy nyt olis, saisko arvioooooooooooo!!!!!!"-tyylinen teksti on yks vitun hailee. Jos sulla ei ole mitään sanottavaa mulle, niin ole hiljaa. Enköhän mä tajua siitä levystäkin, mistä on kyse. Päätänpä sitten ihan itse mitä sille kikkaralle teen, jos lähettäjäpäässä on mielenkiinto omaa työtä kohtaan riittänyt niin pitkälle, että on oikein CD:lle jaksettu oma nauhoite polttaa.

Promovitutusta, osa 1: "Liimattu kirje"

Tässä vuosien varrella Noise.fi-sivustoa pyöritellessäni olen törmännyt mitä erikoisempiin promootioyrityksiin. Erityisesti tässä on pikkuhiljaa alkanut enemmän ja enemmän vituttaa suomalaisen musiikkibisneksen amatöörimäisyys. Tuntuu siltä, ettei oikein kukaan ole onnistunut siirtymään täällä vielä 2000-luvulle. Joitakin poikkeuksia toki on, mutta ei puututa niihin tässä sarjassa. Promovitutusta-sarjassa aion siis nostaa esiin ainakin itselleni vitutusta aiheuttavia asioita musiikkipromootiossa.

Ensimmäisen postauksen aihe on varmasti eniten minua vituttava asia promopaketeissa. Minkä helvetin takia ne kirjekuoret pitää teipata joka suuntaan pakkausteipillä, välillä käytössä on ollut jopa "Jeesus-teippi"? Arvatkaapa onko tuollaista pakettia helppo avata, eli ei. Tekisi mieli heittää tuollaiset suoraan roskikseen. Itse olen noita levyjä postitellut eteenpäin toimittajilla aika helvetin monta kertaa ja muistaakseni kerran on joku ilmoittanut, että levy oli rikki perille tullessaan. Eli kyllä se "kultapuppelidemo" pääsee perille ihan tavallisessa kirjekuoressakin. Eipä ole ensimmäinen ajatus vastaanottajapäässä, että onpa taas niin saatanan rakas levy pistetty postiin. Tämä samainen vitutuksen aiheuttaja on muuten yhtä yleinen niin levy-yhtiöiden kuin demottajien keskuudessa.

Eli vinkki-vinkki kaikille, jotka suunnittelevat niitä promojen lähettämistä. Kyllä se kirjekuoren oma liimatarra pitää sen yhden CD-R:n 99,9%:sti hyvässä kunnossa. Pyydän sitten uuden version, jos edellinen on paskaksi mennyt kuljetuksessa. Etpähän aloita "keskustelua" ihan väärällä jalalla.

Oli se kyllä vuoden tähän asti paras keikka

Eilen väitin ennakkoon The Gutter Twinsin Tavastian-keikkaa kesän kovimmaksi vedoksi, ja täytyy siihen kyllä yhtyä näin jälkikäteenkin. Lanegan-Dulli-kaksikko (no oli siellä neljä muutakin jätkää lavalla, mutta...) taikoi kyllä kovan setin kasaan. Sain kyllä sellaistakin palautetta keikan jälkeen, että viime vuotinen The Twilight Singers -keikka (Dulli siis tuossakin bändissä ja taisi keikalla olla Lanegankin mukana) oli paljon kovempi. No ketä kiinnostaa, kun en itse kerran siellä ollut.

Eilen Tavastialla tuo kova kaksikko tarjoili sekoituksen The Gutter Twins -levyä, Mark Lanegan -soolotuotantoa, The Twilight Singers -materiaalia ja kai siellä oli The Afghan Whigsiäkin mukana (ei voi tietää kun ei nuo tuotannot oikein ole tuttuja). Yllättävän vähän oli itseasiassa materiaalia The Gutter Twinsin Saturnalia-debyytiltä materiaalia puolentoista tunnin setissä, mutta laatutaso ei kyllä laskenut biiseissä missään vaiheessa keikkaa.

Encoren alkuun saatiin pientä jännitystäkin, kun joku urpo heitti lavalle tuopin ja biisin jälkeen Dulli alkoi udella yleisöltä kuka se oli ja vaati anteeksipyyntöä tai hän lähtee kotiin. Syyllistä ei löydetty, mutta eturivistä löytyi kyllä yksi "viikingin" näköinen (Dullin käyttämä termi) Dulli-fani, jonka anteeksipyyntö lopulta kelpasi aidon syylisen puolesta. Ennen sitä Dulli kuitenkin käski yleisön laulaa hänelle (mm. Helsingin kansallislaulu (mitä se ikinä sitten tarkoittikaan) tai "your football song" oli toivelistalla). Ja Dulli sai toivomansa ainakin jossain muodossa, epämääräisen älämölön keskeltä alkoi jossain vaiheessa tunnistaa mm. Maamme laulun osia, ja Dullilla olikin sen jälkeen hyvin tyytyväisen ja rennon oloinen jatkaen koko keikan kuiskailemaansa "mind fuck"-hokemaa, mikäköhän siinäkin mahtoi olla ideana, ilm. joku sisäpiirinjuttu.

Kaiken kaikkiaan mukana keskiviikkoilta. Keikka alkoi ammattimaisen tarkasti tasan 21.30, kuten oli luvattu ja keikka oli ohi tasan 23.00. Tavastian arki-iltojen aikaisemmat soittoajat toimivat siis erinomaisesti. Kotona oltiin jo ennen kahtatoista. Tavastian "se narikan puoleinen baarialue" oli muuten uusittu kokonaan. Näyttää kyllä enemmän sedulalta nyt, mutta toimii paljon paremmin ja tilaa on nyt paljon enemmän myös odotella ovien avautumista. Itse lavapuoli on edelleen toki samassa kuosissa.

Jos The Gutter Twins ei ole vielä tuttu niin käykää nyt ainakin MySpacessa tutustumassa näihin synkistelijärokkareihin.

Noise.fm:n nykyisestä tilasta

Pitihän tuo sitten selvittää, että mikä tuo Noise.fm-domainin nykytilanne on, kun tuossa edellisessä postauksessa sitä tuli ihmeteltyä. Eipä ole kyseinen domain enää millään tapaa digimusiikin kanssa tekemisissä. Kyseisen domainin omistaja ilmoitti seuraavaa uteluuni: "I have a designer tshirt store - it was the website for the store called 'noise'. But i never got around the changing the 'coming soon', too busy."

BTW. Tänään on kesän kovin keikka (toivottavasti) luvassa Tavastialla, The Gutter Twins. Lippuja on vielä saatavilla, joten mars mars hakemaan, jos ei vielä takataskusta löydy.